Management by paddling.
Olen kehitellyt johtamisteoriaa, jossa sovelletaan melontaa.
Jokaiselle retkelle tai vaan jopa iltamelonnalle, pitää olla suunnitelma. Voin lähteä vesille spontaanisti, mutta silti aina harkiten.
Toimi suunnitelmallisesti.
Kun iltamelonta tulee mieleen, katson kotini ikkunasta ulos. Jos pihan puiden oksat heiluvat, tiedän, että merellä tuulee. Jos runko huojuu tai lehdet kääntyvät ylösalaisin, niin tuulee liikaa ja en lähde.
Varmista, onko ajoitus oikein.
Kun joku päätös tulee mieleen, pitää ensin katsoa, onko se mahdollista toteuttaa nyt vai odottaa parempi vaihtoehto.
Mitä pidemmälle retkelle olen lähdössä, sitä aikaisemmassa vaiheessa alan suunnitella ja varustautua. Jo viikonlopun pituiselle retkelle teen listan mukaan otettavista varusteista. Säätä alan seurata heti, kun luotettavat ennusteet vaan alkavat näkyä.
Mitä isompi hanke, sitä laajempi pohjatyö.
Onko retki minun retkeni? Tai sen porukan, jonka kanssa olen lähdössä. Sopiiko kanoottini tälle retkelle? Onko telttani riittävä? Entä muut varusteet? Onko koko porukka riittävän kokenutta tälle retkelle? Kuka toimii johtajana vesillä ja kuka toimii johtajana maissa? Kuka huolehtii kartan lukemisesta? Kuka seuraa säätä?
Onko hankkeen henkinen ekologia kunnossa ja hallinnassa?
Kun sitten olen koskessa, niin katson vuoroin lähelle ja vuoroin kauas. Tulkitsen virtaa ja haen sopivaa reittiä. Huolehdin, että kanootin nopeus on olosuhteisiin nähden oikea. Joskus pitää mennä hetki lujaa, mutta koskessa usein riittää jarruttelu. Silloin saa enemmän aikaa reagoina edestä tuleviin yllätyksiin.
Poliittinen hallinto tuntuu olevan aika samanlaista. Pitää hyvissä ajoin päättää, miten toimitaan. Ja kun tilanne on päällä, pitää olla valppaana ja seurata tilannetta lähellä ja vähän kauempaa.
Olin SDP:n ehdokkaana Helsingin kunnanvaltuustoon.
Sain hienosti ääniä, en päässyt valtuustoon, mutta jatkan rantojemme puolustamista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommmentit moderoidaan ja julkaistaan kirjoittajan luvalla ja vastuulla.